Koskikalastus

Kuhmo, Koskikalastus
Listätietoja:
https://www.kuhmonkosket.fi/kuhmon-koskia/

Vuosanganjoki 49km
Vuosangan perukan rauhalliset pikkukosket
Kellojärven vesistön koskikalastuspaikat alkavat Vuosangasta Kuivajärven yläpuolen metsäalueella virtaavista Vuosanganjoen koskista. Ne kuuluvat valtion vesiin ja kalastetaan Metsähallituksen vapaluvalla. Kymmenen kilometriä pitkän Kellojärven pohjois- ja eteläpäässä kuohuvat Vieksin kalavedenosakaskunnan kosket. Pohjoisesta, Koskenmäen kylän kohdalta Korpijärven kautta Kellojärveen laskee Hiidenkoski. Kellojärven eteläpäässä vedet jatkavat matkaansa Konapinkoskessa.

Vuosanganjoki
Kellojärven reitin ylimmät kosket kuohuvat Kuhmon pohjoisosassa erämaisessa Vuosanganjoessa. Kaksi kilometriä pitkä joki laskee Vuosanganjärvestä Kuivajärveen. Vuosangan kylällä (tie-9050) ylittää joen (Vuosangantie 1850). Joen niskalla, järven rannassa on vuokrakämppä. Kapeassa ja hyvin louhikkoisessa joessa on kaksi koskea. Niskalla on pikku niva, sitten virtaava suvanto ja sen jälkeen on Pitkäkoski. Keskijuoksu on yli puoli kilometriä pitkä hitaasti virtaava jokimainen Pitkäsuvanto. Vuosangantien sillan kohdalta alkaa jyrkkä Louhikoski. Alue on hiljaista metsäseutua.
Kalasto ja hoito
Vuosanganjokeen ei tehdä mainittavia istutuksia, mutta vesistön koskista saadaan saaliiksi luonnossa lisääntyviä harjuksia ja taimenia. Vesistössä on käsityönä kunnostettu kutu- ja poikasalueita luonnonlisääntymisen vahvistamiseksi. Kalastajan vastuulla on vapauttaa alamittaiset kalat kasvamaan, jotta kaloilla säilyy mahdollisuus kasvaa lisääntymiskokoon.
Pitkäkoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 2,3 m
• Keskivirtaama: 3,1 m³/s
Louhikoski
• Pituus: 350 m
• Putous: 5,2 m
• Keskivirtaama: 3,1 m³/s

Pajakkakoski 5,9km ja Saarikoski 5,9km
KAINUUN KOOKKAIMMAT VIEHEKALASTAJAN TAIMENKOSKET


Pajakkajoessa yhtyvät Kuhmon laajat järvi- ja jokivesistöt. Vesimäärältään Pajakka on Kainuun suurin vapaana kuohuva joki. Pajakka on tärkeä vaelluskalajoki ja mielenkiintoinen kalapaikka. Arvokkaan luonnonkalaston vahvistamiseksi joen kalastusta kehitetään kestävän kalastuksen lähtökohdista. Pyytikokoisten taimenten istutukset tehdään Kuhmon keskustan tuntumassa olevalle Pajakkakoskelle ja muu joki on luonnonkalaston varassa. Joen alajuoksun kalapaikat löytyvät Saarikoskelle vievän tien varrelta.
Pajakkajoki on jaettu kahteen kalastusalueeseen. Pajakkakoski ja Saarikoski ovat viehekalastusaluetta. Joen puolivälissä oleva Akonkoski muodostaa erillisen ekokalastusalueen, jonne tarvitaan oma kalastuslupansa ja jossa on voimassa ekokalastussäännöt.

HUOM! 1.4.2018 alkaen Pajakkajoessa viehekalastuksessa sallitaan ainoastaan väkäsettömät koukut, tai koukut joista väkäset on poistettu.

Pajakkakoski
Pajakkakosken pohjoisranta on koko matkan tervaveneiden vetosuistetta. Siellä on helppo liikkua kuivin jaloin pikkukengissäkin ja heitot tavoittavat helposti kiivaan keskivirran kalapaikat. Vaihtelevampi eteläranta vaatii kalastajalta enemmän, mutta on myös mielenkiintoisempi. Siellä rikkonainen ranta muodostaa päävirran sivuun kareja ja kalalle mieleisiä kosteita. Keskivirrassa ja syvänteissä lymynneet isotkin kalat tulevat yöllä ruokailemaan karien kupeisiin. Pajakkakoskessa riittää kalapaikkoja niskalta alas suvantoon asti.
Saarikoski
Saarikosken metsäinen eteläranta on kokonaan kalastajien käytössä ja pysäköintipaikka on kosken vieressä. Saari ja kiviriutta jakavat kosken kahteen uomaan, joista pienempi virtaa etelärannalla. Kahluuvarusteet ovat välttämättömät, jotta pääsee kalastamaan keskikoskea ja pääuomaa. Pohjoisrannalla on yleensä vähemmän kalastajia ja kalastus onnistuu rannalta. Hyviä kalapaikkoja on molemmin puolin niskan karien kupeista aina alajuoksulle asti. Ajoittain myös sivu-uomassa viihtyy kunnon kaloja.
Kalasto ja hoito
Yli kilon painoiset istutustaimenet ovat tavallista saalista varsinkin Pajakkakoskesta. Osakaskunta on leikkauttanut istukkailta rasvaevät, jotta kalastajat voivat valikoida saaliikseen istukkaita ja vapauttaa villit taimenet kasvamaan sekä lisääntymään. Alapuolisen Ontojärven kookkaat, jopa usean kilon painoiset nousukalat, ovat joen halutuinta saalista. Hoitotoimien ja uusien sääntöjen tavoitteena on nimenomaan elvyttää kookkaita vaelluskaloja. Pajakkajoessa on myös hyväkasvuinen harjuskanta. Kalastajan tulee huomioida saalista ottaessaan myös harjuskannan rajallisuus ja esimerkiksi laskea kaikki keväällä harjukset takaisin kutemaan.
Kalastussääntöjen tavoitteena on suojella arvokkaita kutukaloja ja näin voimistaa luonnonkalastoa. Koko Pajakkajoki on keskitalvella rauhoitettu. Kalastus on sallittua huhtikuun alusta alkaen. Kevättalvella kalastajan on kuitenkin huomioitava kahluukieltoja ja keväällä kaikissa vieheissä on käytettävä väkäsettömiä yksihaaraisia koukkuja. Harjus on rauhoitettu koko joella huhtikuussa ja toukokuussa.
Pajakkajoen uusilla säännöillä mahdollistetaan taimenien ja harjuksien aitojen luonnonkantojen vahvistuminen.
Tutkimusten mukaan järvitaimen kutee ensimmäisen kerran noin 60 cm:n mittaisena. Pajakkakoskella ja Saarikoskella kohdistetaan kalastus istutettuihin taimeniin. Istukkaat pystyy tunnistamaan, koska niiltä on poistettu rasvaevä. Villien rasvaevällisten taimenten annetaan kasvaa 60 cm alamittaan asti ja näin mahdollistetaan niiden luonnon lisääntyminen.
Uusilla säännöillä tarjotaan mielenkiintoista koskikalastusta mahdollisimman monille.
Koskikalastuksessa noudatetaan yhden taimenen saaliskiintiötä. Näin kalansaalis jakaantuu rehdisti useamman kalastajan kesken ja samalla kiintiö auttaa luonnon lisääntymistä.

Nivan kosket 54km
SUOSITUT TAIMENKOSKET IDYLLISESSÄ KYLÄMILJÖÖSSÄ (Kaarnneenkoski ja Vuonteenkoski ovat rauhoitettu 2018 alkaen!)

Kuhmon pohjoisosasta Änätistä, Lentiirasta ja Iivantiirasta tulevan laajan järvireitin vedet laskevat Nivankylän koskien kautta Lentuaan. Nivan kylä löytyy ajamalla Kuhmosta pohjoiseen kohti Moisiovaaraan menevää Kekkostietä noin 30 kilometriä. Tieltä on opastus Nivan kylälle, jossa keskeisessä Nivantien ja Kaarneentien risteyksessä on kalastuslupa-automaatti sekä infotaulu. Nivan kylällä on kalastajille tarkoitetut pysäköintipaikat ja koskille menevät polut on opastettu. Opasteista kannatta ottaa vaari, sillä rannoilla on kalanviljelyaltaita ja muutamat talot ovat koskien tuntumassa. Kalastaja ovat Nivankylälle tervetulleta. Kyläyhdistys on järjestänyt esimerkiksi koskien ympäristöön luontopolkuverkoston ja huolletut laavut. Suurten järvien välillä on myös vesiliikennettä. Lentiirasta tuleva Tervareitin vesiretkeilyreitillä Nivan ylimmät virrat ja Vuonteenkoski ovat helposti laskettavissa, mutta Kaarneenkoski on liian jyrkkä. Kaarneenkosken voi kuitenkin ohittaa venerataa myöten. Nivan kylä on idyllinen. Sokkeloiset järvet ja niiden väliset kosket sijaitsevat viehättävästi keskellä vehmasta maalaismiljöötä.
Isovirta ja Pikkuvirta
Nivan kylälle tultaessa monet kalastajat ajavat ensin Nivantietä Isovirran sillalle katsomaan paljonko on vettä ja mitä joessa näkyy. Monesti sillan alla on nähty isojakin taimenia, mutta useimmiten ne piiloutuvat sillalla liikkujia. Isovirta ja parisataa metriä alempana näkyvä Pienivirta eivät ole koskia vaan lyhyitä rauhallisia nivoja. Otollisella hetkellä niistä voi kuitenkin pettää komeita kaloja. Useimmiten kalat lymyävät suvannoissa ja saapuvat ainoastaan syöntiaikaan nivoihin.
Vuonteenkoski
(VUONTEENKOSKI ON RAUHOITETTU TOISTAISEKSI!)
Vuonteenkosken pohjoisrannan koristeena on kunnostettu myllyvanhus ja länsirantaa kulkee veneiden vetosuiste. Vuonteenkoskella suositellaan, että kalastajat kulkisivat pohjoisrannalla pyytämässä. Etelärannan kala-altaiden asukkaille ei siten aiheudu turhaa stressiä. Asumattomalla pohjoisrannalla on on vankka metsä, vaihtelevampi koskenranta ja kalastus on siellä antoisampaa. Lisäksi kosken alaosassa on tasokas laavu. Pohjoisrannalle pääsee autolla kiertämään ylittämällä Nivantiellä olevan Isovirran sillan ja kääntymällä oikealle metsäautotielle (Halkoahontie), jolta on opaste P-paikalle ja Vuonteen laavulle vievälle polulle. Vuonteenkosken suosituimpia kalapaikkoja ovat hitaasti kiihtyvä niskavirta sekä jokimaiseen järveen kuohuva koskenalus. Varsinainen koski on suora ja parhaiten kaloille mieleisiä monttuja löytyy monimuotoiselta pohjoisrannalta.
Kaarneenkoski
(KAARNEENKOSKI ON RAUHOITETTU TOISTAISEKSI!) Kaarneentie päättyy Kaarneenkosken rannalla olevien talojen tuntumaan. Kosken puolivälissä on silta ja vastarannalla on metsän keskellä laavu, liiteri, wc ja lisäksi koskien ympäristössä kiertelee luontopolku. Kosken yläosassa on nivaa, joka kaartuu mietovirtaiseksi leveäksi suvannoksi. Suvanto puristuu vanhojen uittoarkkujen kohdalla kosken niskaksi. Itse koski on jyrkkä ja kiivasvirtainen. Se on kuitenkin täynnä syvänteitä sekä sivuvirtoja joissa taimenet viihtyvät.
Kalasto ja hoito
Nivan kosket ovat mitä potentiaalisimpia järvitaimenten ruokailukoskia. Lyhyet kosket ovat suurten järvien Iivantiiran ja Lentuan välissä. Kosket ovat tunnetuja hyvistä taimensaaliista. Koskien saalisvarmuus perustuu siihen, että osakaskunta istuttaa Nivan koskiin säännöllisesti ja runsaasti pyyntikokoisia taimenia tai kirjolohia. Lisäksi paikallisilta kalanviljelijöiltä saadaan istuksiin taimenen pienpoikasia. Saaliiksi tulee harjuksia, jotka ovat koskessa lisääntyvää kantaa. Satunnaisesti saaliiksi tulee myös kalanviljelijöiltä karanneita kirjolohia.
Vuonteenkoski
• Pituus: 125 m
• Putous: 1,4 m
• Keskivirtaama: 10,4 m³/s
• Palvelut: Laavu, wc ja kalanperkauspaikka
Kaarneenkoski
• Pituus: 200 m
• Putous: 4,1 m
• Keskivirtaama: 10,4 m³/s
• Palvelut: Laavu, wc ja kalanperkauspaikka

Louhenjoki 45km
RAUHALLINEN METSÄJOKI SEKÄ YKSI MATKAILUKALASTUSKOSKI

Kuhmon kaakkoisosassa aivan valtakunnan rajalta alkavalla laajalla Saunajoen reitillä on kahden eri kalastuskunnan vesiä. Alajuoksulla ovat Lammasperän osakaskunnan vedet ja yläjuoksulla Saunajärven osakaskunnan vedet. Suurempi reitti kerää vetensä pohjoisesta Elimyssalolta Kiekinjokeen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Kesselinjoki. Yhdyttyään joki jatkaa pikkuveljen eli Kesselinjoen nimellä. Toinen jokireitti alkaa etelästä Saunajärven alueelta ja virtaa Louhenjokena Saunajokeen. Vesistöjen rannoilla ei juurikaan ole asutusta. Alueella on kymmeniä erämaisia koskia, joilla hyvin harvoin tapaa toista koskikalastajaa. Kuhmon itäosan muutamiin teiden tuntumassa oleviin koskiin istutetaan pyyntikokoista kalaa ja muuten joissa on luonnonkalasto.
Louhenjoki
Louhenjoki sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa Saunajärven ja Lutjanjärven välillä. Niskakoski kuohuvaa joen yläosassa muusta joesta erillään Saunajärven ja Alasenjärven välissä. Se on helposti saavutettava noin puolikilometrinen ja suosittu taimenkoski. Kauniilla paikalla Saunajärven rannassa ja Niskakosken kupeella on levähdysalue. Saunajärven tie oli Talvisodassa ankarien taistelujen tantereena. Alueella on muistomerkkejä ja kunnostettuja juoksuhautoja. Nähtävyydeksi on kunnostettu myös toimiva mylly. Kosken länsiranta on kalastajien käytössä ja kapean sekä jyrkän kosken kalapaikat tavoittaa hyvin yhdeltä rannalta kalastaen. Niskakosken suosion syynä ovat pyyntikokoisten taimenten istutukset.
Yhtenäinen Louhenjoki alkaa Alasenjärvestä ja on lähes koko kuuden kilometrin metsätaipaleellaan koskista jokea. Alasenjärven ja Lutjanjärven välillä on pudotusta peräti seitsämäntoista metriä ja yhteensä viisi nimettyä koskea. Alue on aito retkeilykalastajan luontokohde ja kosket tavoittaa ainoastaan patikoiden. Kookkaat saaliskalat saattavat olla harvemmassa ja ne ovat myös varovaisempia kuin istutusvesillä, mutta urheilukalastuksen nautinto ei liene riippuvainen saalismäärästä. Vesistöä alavirtaan mentäessä seuraava jokikalastusalue on Saunajoki joka kuuluu Lammasperän osakaskunnan koskiin.
Kalasto ja hoito
Louhenjoelta saadaan saaliiksi taimenia ja harjuksia. Saunajärven Niskakoski on varmin paikka tavoittaa mitat täyttävä taimen. Tähän matkailunähtävyyksien äärellä olevaan koskeen istutetaan pari kertaa kesässä pyyntikokoisia taimenia. Alasenjärven alapuolisen varsinaisen Louhenjoen kalakanta on luonnonvarainen. Siellä harjus on taimenta yleisempi lohikala ja aina joskus kuulee, että rauhalliselta erämaajoelta saadaan oikein komeita purjeselkiä. Kalastajan vastuulla on vapauttaa kaikki alamittaiset kalat. Osa taimenen poikasista kasvaa joessa ja osa lähtee vaellukselle Kuhmon järviin ja ne palaavat kookkaina järvitaimenina kotijokeensa.
Kosket lueteltuna ylhäältä alavirtaan:
Niskakoski
• Pituus: 500 m
• Putous: 6,9 m
• Keskivirtaama: 2,3 m³/s
Lähtevänkoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 3,5 m
• Keskivirtaama: 2,5 m³/s
Louhenkoski
• Pituus: 800 m
• Putous: 7,6 m
• Keskivirtaama: 2,5 m³/s
Pieni Vesankoski
• Pituus: 450 m
• Putous: 2,4 m
• Keskivirtaama: 2,6 m³/s
Iso Vesankoski
• Pituus: 200 m
• Putous: 2,6 m
• Keskivirtaama: 2,6 m³/s

Kalliojoki 28km
KOKO REITIN KATTAVA YHTEISLUPA-ALUE JA LUONNONKALAKOHDE

Kalliojoen alue on upea koskien ja järvien helminauha Kuhmossa. Jokireitti alkaa aivan itärajalta ja laskee lopulta Lentuaan. Se on yhteislupa-alue, joka on muodostettu reitin jokiosuuksista Metsähallituksen ja Lentuan lohkokunnan vesialueille. Lupa kattaa 27 eri koskea joiden yhteispituus on yli 4 km. Suurin osa koskista on hyvien yhteyksien päässä ja näin myös helposti saavutettavia.
Entisaikana Kalliojoen reitti oli Lentuan järvitaimenen tärkein lisääntymisalue, mutta kuten muutkin merkittävät virtavetemme, niin myös Kalliojoen kosket kokivat perkausten kohtalon vuosikymmeniä sitten, minkä johdosta joen taimenkanta taantui pahasti. Kosket on kalataloudellisesti kunnostettu entiseen loistoonsa ja viimeisimmät kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2011.
Nykypäivänä tyypillisin saaliskala reitin koskilla on harjus, mutta myös taimeneen on hyvät mahdollisuudet. Alueelle istutetaan harjuksen ja taimenen pienpoikasia sekä lisäksi koskiin pieniä määriä pyyntikokoista taimenta joilta on rasvaevä leikattu pois. Pienpoikasistukkaista ja luonnonkierrosta syntyneille taimenille on säädetty suurempi alamitta kuin pyyntikokoiselle istukastaimenelle. Tällä toimenpiteellä suojellaan arvokkaita emokaloja ennenaikaiselta poispyynniltä.

Sumsanjärven ja Iso-Korpijärven välisellä jokialueella sijaitseva Pitkäkoski on reitin alimpia koskijaksoja. Koski on saavutettavissa Lentiiratieltä poikkeavan Markenniementien kautta. Vähäisen pudotuskorkeuden johdosta koski on tyypiltään mietovirtaista nivaa, mitä jaksottavat pienet kynnykset. Pitkäkoskella on pituutta reilut 200 m, minkä lisäksi kalastettavaa koskialuetta löytyy läheisistä Kattila-, Väärä- ja Haapakoskesta.
Sumsankoski sijaitsee Sumsan- ja Jokijärven välisellä jokiosuudella. Koski on helposti saavutettavissa Lentiirantien kautta, sillä tie kulkee kosken ylitse. Kosken vieressä on pysähdyspaikka. Koski on ilmeeltään monipuolinen, sisältäen sekä rivakasti virtaavia, että syviä ja hidasvirtaisia kohtia. Tyypillisimmin siimaa vinguttaa koskessa viihtyvät harjukset, mutta osuudelta saadaan myös taimenia. Rantamaasto on puuston ja pensaiden johdosta hankalakulkuisia. Kokonaispituutta koskella on 250 m.
Perhokalastusalue sijaitsee Jokijärven ja Kalliojärven välisellä jokiosuudella. Osuus sisältää neljä reilun 100 m pituista koskea (Laukun-, Pystyn-, Törmäkoski ja Siltaniva). Alueella on voimassa erityisalamitat ja ainoastaan perinteinen perhokalastus on sallittua. Alimmat kosket (Laukun-, Pystyn-, ja Törmäkoski) ovat helpoiten saavutettavissa Kalliojärventien kautta. Sen sijaan Siltanivaan pääsee helpoiten joen eteläpuolelta metsäautoteiden kautta, sillä Kalliojärventie on lukollisella puomilla suljettuna Laukunkosken kohdalta. Siltaniva on koskista mietovirtaisin ja soveltuu erityisesti harjuksen kalastamiseen.
Nurronkoski ja Poronkoski sijaitsevat Kallio- ja Juolunkajärven välisellä jokiosuudella. Molemmat ovat pituudeltaan noin 200 m ja tarjoavat mielenkiintoisia paikkoja taimenen ja harjuksen kalastamiseen. Poronkoski on yksi jyrkimmistä koskista Kalliojoen reitillä ja ylävirrassa sijaitseva Nurronkoski on vastaavasti mietovirtaisempi. Kulku Nurronkoskelle tapahtuu Poronkosken sillalta lähtevän polun kautta. Poronkosken rannalla on asutusta, mikä rajoittaa erityisesti kosken alaosan kalastamista.
Kalastonkoski on kynnyksien pilkkoma koskiosuus Hoikka-Juolungan ja Kalastonlammen välisellä jokiosuudella. Koskella on pituutta 500 m ja sitä reunustaa rehevä korpilehto. Tyypillisin saalis koskesta on harjus, mutta myös taimenta voi tulla sivusaaliina. Kalastajien viihtyvyyttä palvelevat kosken rannalla sijaitsevat laavu, kuivakäymälä, tulipaikka sekä polttopuukatos.

Akonkoski 8,1km
PERHOKALASTUSRYHMIEN RAUHALLINEN EKOKALASTUSKOHDE

Pajakkajoessa yhtyvät Kuhmon laajat järvi- ja jokivesistöt. Vesimäärältään Pajakka on Kainuun suurin vapaana kuohuva joki. Pajakka on tärkeä vaelluskalajoki ja mielenkiintoinen kalapaikka. Arvokkaan luonnonkalaston vahvistamiseksi joen kalastusta kehitetään kestävän kalastuksen lähtökohdista. Pyytikokoisten taimenten istutukset tehdään Kuhmon keskustan tuntumassa olevalle Pajakkakoskelle ja muu joki on luonnonkalaston varassa. Joen alajuoksun kalapaikat löytyvät Saarikoskelle vievän tien varrelta.
Pajakkajoki on jaettu kahteen kalastusalueeseen. Pajakkakoski ja Saarikoski ovat viehekalastusaluetta. Joen puolivälissä oleva Akonkoski muodostaa erillisen ekokalastusalueen, jonne tarvitaan oma kalastuslupansa ja jossa on voimassa ekokalastussäännöt.
AkonkoskI
EKOKALASTUSALUE
Akonkoski sijaitsee Pajakkajoen puolivälissä. Asumattomalle etelärannalle kuljetaan Saarikosken tien kautta. Rantaan on pari sataa metriä patikointia. Etelärannalla on kosken varaajien käyttöön soutuvene. Kosken pohjoisrannalle pääsee jättämällä auton Saksilan tien pysäköintipaikalle ja kävelemällä loppumatkan talojen ohi.
Koski on lyhyt, mutta yli 80 metriä leveä ja rauhallinen. Akonkoskella päävirta kulkee pohjoisrannalla kivisuisteen kupeella. Eteläranta on matalaa karikkoa ja se sopii kahlaavalle perhokalastajalle. Mukavia pintaperho peilejä ja ottipaikkoja löytyy päävirran kupeesta.
Kalasto ja hoito
Akonkosken kalastoa hoidetaan säätelemällä kalastusta. Ekokalastusalueella vapautetaan lähes kaikki saaliskalat. Ekokalastussäännöt mahdollistavat mielenkiintoisen perhokalastuskohteen, jossa on aina kookkaitakin, mutta pyydettäväksi haasteellisia koskikaloja. Ekokalastussääntöjen myötä emokalojen määrä lisääntyy ja luonnonlisääntyminen vahvistuu. Akonkosken leveässä uomassa taimenilla ja harjuksilla on mainiot edellytykset kasvaa kehukalojen mittaan. Keskeisellä vaelluskala-alueella oleva koski on jo ennestään kuhmolaisten perhoharrastajien "hys hys paikka".
Akonkoskessa on myös ns. viriketaimenia, joiden avulla tutkitaan luonnonmukaisesti kasvatettujen istutuskalojen menestymistä. Lisätietoa em. tutkimuksesta:www.ekokosket.fi

Kiekinjoki ja Kesselinjoki 36km ja 38km
PITKIÄ RAUHALLISIA METSÄJOKIA

Kuhmon kaakkoisosassa aivan valtakunnan rajalta alkavalla laajalla Saunajoen reitillä on kahden eri kalastuskunnan vesiä. Alajuoksulla ovat Lammasperän osakaskunnan vedet ja yläjuoksulla Saunajärven osakaskunnan vedet. Suurempi reitti kerää vetensä pohjoisesta Elimyssalolta Kiekinjokeen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Kesselinjoki. Yhdyttyään joki jatkaa pikkuveljen eli Kesselinjoen nimellä. Toinen jokireitti alkaa etelästä Saunajärven alueelta ja virtaa Louhenjokena Saunajokeen. Vesistöjen rannoilla ei juurikaan ole asutusta. Alueella on kymmeniä erämaisia koskia, joilla hyvin harvoin tapaa toista koskikalastajaa. Kuhmon itäosan muutamiin teiden tuntumassa oleviin koskiin istutetaan pyyntikokoista kalaa ja muuten joissa on luonnonkalasto.
Kiekinjoki ja Kesselinjoki
Kiekinjoen ja Kesselinjoen pitkät ja runsaskoskiset jokialueet löytyvät Kuhmon kaakkoisosasta Kiekinkosken kylän ja Kesselin kylän välimaastosta. Valtakunnanrajan tuntumasta Kivikiekistä ja Kiekinkoskelta alkava kymmeniä kilometrejä pitkä vesistö laskee kohti Lammasjärveä. Kesselinjoki yhtyy Kiekinjokeen Kesselin kylällä.
Kiekinjoen pääreitillä on lähes peninkulma virtaisaa jokea ja nimettyjä koskia löytyy ainakin kolmetoista. Yläosassa Kiekinkosken kylällä on järvialue. Järvet ovat hiekkarantaisia ja kylällä on harvaanasutun rajaseudun idylliä. Järvien välillä on kaksi koskea Kiekinkoski ja Välikoski, joille molemmille on helppo poiketa kalaan. Kiekinkosken kupeella on maatilamatkailuyritys, jolla on vuokramökkejä järvien ja joen rannoilla.
Puuranjärvestä alkaa yhtenäinen Kiekinjoki. Joki virtaa metsässä jatkuvana koskien ja suvantojen vuorotteluna ja useimmille paikoille päästäkseen on sonnustauduttava metsäpolulle. Joki on yli kymmenen metriä leveä ja sopivat kalastusvälineet ovat kevyt virveli tai perho-onki. Jokitaipaleelta löytyvät ylhäältä lukien Niskakoski, Ankapuura, Pikkupuura, Konttikoski, Vaaranpäänkoski, Saarikoski, Haasiokoski, Vääräkoski, Kaihtunkoski ja Kallioinen. Etelärannalla on yksityispalstoja, mutta pohjoisrannan voi vaeltaa ja kalastaa yläjuoksun metsätieltä alkaen aina maantiesillalle asti ja siitä edelleen alavirtaan koko Toivonkosken. Koskikalastusaluetta kertyy yhteensä noin 8 kilometriä. Lisäksi viereisellä pienemmällä sivujoella, Kesselinjoella on pitkät Kesselinkosket molemmin puolin maantietä. Kesselinjärven yläpuolelta retkeilykalastaja löytää pieniä rauhallisia koskia Ruotinjoelta ja Kälkäjoelta. Vesistöä alavirtaan mentäessä seuraava jokikalastusalue on noin kymmenen kilometrin päässä Lammasperän osakaskunnan koskilla.
Kalasto ja hoito
Taimenet ovat koskikalastajien suosikkisaaliita täällä. Kiekinjoen ylimmät ja alimmat kosket, sekä satunnaisesti Kesselinkosket ovat kalastuskunnan istutuksissa etusijalla. Niihin istutetaan muutama kerta kesässä pyyntikokoisia taimenia, jotka levittäytyvät pitkin metsäjokien koskia. Harjuskanta on luontaisesti lisääntyvä ja harjuksia saadaan saaliiksi kohtuullisesti. Taimene ja harjuksen pienpoikaset ovat luonnossa syntyneitä ja kalastajien vastuulla on mahdollistaa niiden kasvu lisääntymiskokoon. Satunnaisesti koskilta saadaan kookkaampia vaellustaimenia.
Kiekinjoen kalastuskohdetiedot
Kosket lueteltuna ylhäältä alavirtaan:
Kiekinkoski
• Pituus: 220 m
• Putous: 1,5 m
• Keskivirtaama: 4,2 m3/s
Välikoski
• Pituus: 240 m
• Putous: 1,5 m
• Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Niskakoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 0,8 m
• Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Ankapuura
• Pituus: 400 m
• Putous: 4,2 m
• Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Pikkupuura
• Pituus: 250 m
• Putous: 1,3 m
• Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Konttikoski
• Pituus: 100 m
• Putous: 1,2 m
• Keskivirtaama: 4,9 m3/s
Vaaranpäänkoski
• Pituus: 550 m
• Putous: 5,5 m
• Keskivirtaama: 4,9 m3/s
Saarikoski
• Pituus: 160 m
• Putous: 1,4 m
• Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Haasiokoski
• Pituus: 450 m
• Putous: 2,8 m
• Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Vääräkoski
• Pituus: 480 m
• Putous: 3,8 m
• Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Kaihtunkoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 1,0 m
• Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Kallioinen
• Pituus: 380 m
• Putous: 2,8 m
• Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Toivonkoski
• Pituus: 400 m
• Putous: 3,2 m
• Keskivirtaama: 5,1 m3/s

Lammasperän kosket 25km
USEITA KOSKIA KAHDEN VESISTÖN YHTYMÄKOHDASSA

Kuhmon kaakkoisosassa aivan valtakunnan rajalta alkavalla laajalla Saunajoen reitillä on kahden eri kalastuskunnan vesiä. Alajuoksulla ovat Lammasperän osakaskunnan vedet ja yläjuoksulla Saunajärven osakaskunnan vedet. Suurempi reitti kerää vetensä pohjoisesta Elimyssalolta Kiekinjokeen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Kesselinjoki. Yhdyttyään joki jatkaa pikkuveljen eli Kesselinjoen nimellä. Toinen jokireitti alkaa etelästä Saunajärven alueelta ja virtaa Louhenjokena Saunajokeen. Vesistöjen rannoilla ei juurikaan ole asutusta. Alueella on kymmeniä erämaisia koskia, joilla hyvin harvoin tapaa toista koskikalastajaa. Kuhmon itäosan muutamiin teiden tuntumassa oleviin koskiin istutetaan pyyntikokoista kalaa ja muuten joissa on luonnonkalasto.
Lammasperän kosket
Lammasperän alueella yhtyy etelästä tuleva Saunajoki ja idästä virtaava Kesselinjoki (Komulanjoki). Näistä kahdesta Kesselinjoki on vesimäärältään isompi ns. pääuoma. Sen latvat yltävät valtakunnan rajan tuntumaan, josta vesistöt virtaavat kymmeniä kilometrejä muun muassa Kiekinjokena ja Kesselinjokena. Jokien yhdyttyä on koskien virtaama jo Kuhmon vapaista joista kolmanneksi suurin.
Lammasperän kosket löytyvät ajamalla noin 20 km itään Kiekinkoskelle vievää Hukkajärventietä (tie-9121) ja kääntymällä oikealle Lammasjärventielle. Lammasjärventietä on Saunajoen sillalle noin 2,5 km. Heti sillankorvassa on kalastajille laavu. Toinen kanoottivaeltajille ja kalastajille tarkoitettu laavu löytyy kämpän puoleiselta rannalta koskien alapuolelta Lahnasuvannosta. Sillan vieressä ja kosken rannalla sijaitsee metsästysseuran kämppä, jonka vuokraamista voi tiedustella kalavedenosakaskunnalta. Kämppään majoittuu reilusti toistakymmentä kalastajaa ja vuokralaisten käytössä on pihalla myös kota. Jokien pääuomassa on Niskakoskesta alkaen noin kaksi kilometriä vaihtelevasti kuohuvaa koskea Petkelkoskessa, Vääräkoskessa, Konttikoskessa, Kattilakoskessa ja Saunakoskessa. Lisäksi koskien välillä on jalokaloille mieleisiä sopivasti virtaavia suvantoja. Noin 20 metriä leveissä koskissa on kalapaikkoja pitkin matkaa ja ne tavoittaa pääosin yhdeltä rannalta kalastaen. Maantiesilta on mukavasti koskivesien puolivälissä. Jos koluaa huolella molemmat rannat sekä sivujoen, riittää koskikalastajalla tutkittavaa useaksi päiväksi. Koskialueet päättyvät Lahnasuvantoon, jonka jälkeen joki virtaa rauhallisesti Lammasjärveen. Saunajoki liittyy pääuomaan etelästä Vääräkosken kohdalla. Noin 5-10 metriä leveä Saunajoki on vesimäärältään reilusti Kesselin uomaa pienempi. Siikakoski ja Huhmarus ovat joen alajuoksun koskia, joita monet pitävät vähintään pääuoman koskien vertaisina kala-apajina. Joen keskiosa virtaa rauhallisesti ja taas alueen yläosassa aivan maantien tuntumassa on pari lyhyttä nivamaista koskea.
Kalasto ja hoito
Lammasjärvestä ja koko Kuhmon järvialueelta taimenet vaeltavat Lammasperän koskiin ja edelleen ylävesille. Taimenia saadaankin alueelta läpi kauden. Useimmiten saalistaimenet ovat kotoisin osakaskunnan joki-istutuksista.
Alueen koskissa elää ja lisääntyy myös paikallinen harjuskanta. Lammasperän koskiin on kunnostettu kutusora-alueita, jotta taimen ja harjuksen luonnon lisääntyminen paranee. Osakaskunta istuttaa jokiin myös harjuksen ja taimenen pienpoikasia. Suvannoissa on haukia, ahvenia ym. kalaa.

Lammasperän kalastuskohdetiedot
Kosket lueteltuna ylhäältä alavirtaan:
lVääräkoski
• Pituus: 200 m
• Putous: 1,6 m
• Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Konttikoski
• Pituus: 100 m
• Putous: 0,5 m
• Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Kattilakoski
• Pituus: 430 m
• Putous: 2,5 m
• Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Saunakoski
• Pituus: 650 m
• Putous: 2,0 m
• Keskivirtaama: 11,3 m3/s

Lentuankosket 12km
KOMEA KOSKIKALASTUSKOHDE JA NÄHTÄVYYS

Luonnontilaisesta Lentuanjärvestä laskeva Lentuankoski on kuulu koskenlaskupaikka ja nähtävyys. Nähtävyyksiä ovat luontotupa ja sen vieressä siintävä Lentuanjärvi sekä nimenomaan Iso Lentuankoski. Lentuankoskessa vesi saa kyytiä ja laineet pärskivät koskenlaskijoiden veneisiin.
Lentuankoskelle on hyvät opasteet Kuhmo - Suomussalmi tieltä. Kosken yläpäässä Lentuanjärven luusuassa on luontotupa, jossa on alueen opastus niin kalastajille kuin muillekin luontomatkailijoille. Luontotuvalta on opastetut polut Lentuan luontopolulle ja koskelle. Tuvan pysäköintialueelta asti pääsee vaikka pyörätuolilla kävelysiltaa aina Iso Lentuankosken niskalle. Puinen kävelysilta jatkuu edelleen koskea jakavalle kivisuisteelle eli kainuulaisittain möljälle. Kosken niskan parhaille kalapaikoille jatkuvalla kävelysillalla on myös kaiteet, joten liikuntaesteisilläkin hyvä mahdollisuus koskikalastukseen. Toinen kalastajan etappi on kosken alapäässä oleva Lentuankosken leirintäalue. Sieltä on opasteet polulle, joka vie Pieni Lentuankosken alapäähän. Polun jälkeen alkaa möljä ja möljän yläpäästä voi jatkaa opastettua polkua pitkin Ison Lentuankosken laavulle, jonne on matkaa noin 1 kilometri. Lentuankosket luontotupineen ja leirintäalueineen muodostaa mukavan ja idyllisen luontolomakohteen vaikkei kalastus olisikaan aivan pääasia. Koskikalastusalueeseen kuuluvat Iso Lentuankoski, Välisuvanto, Pieni Lentuankoski ja Lammasjärveen asti yltävä virta. Koskialueen kokonaispituus on 1200 m ja kokonaisputous on 5,3 metriä. Järvien välissä sulana pysyvä Lentuankoski on avoinna myös talvikalastajille.
Iso Lentuankoski
Iso Lentuankosken niska on suosituimpia kalapaikkoja. Noin 50 metriä leveään niskaan kerääntyy ruokailemaan järvitaimenia ja koskessa asustavia harjuksia. Koskikalastajat onkivat niskalla olevalta karilta, kivisuisteelta eli möljältä sekä veneistä. Niskan alapuolella oleva kiivas koski on vaikea onkia, mutta kuohuissa piilottelee ripeäotteisia Lentuan taimenia. Möljän puoleinen kivetty sivu on suora ja hyvin vuolas. Vastaranta on monimuotoisempi ja siellä on enemmän monttuja ja koskikaloille mieleisiä kivenhuopeita. Välisuvantoon tultaessa virtaus asteittain rauhoittuu ja täältä loppuliussa monesti kyttää se kosken kookkain täpläkylki. Välisuvanto on kauttaaltaan kalaisaa virtaa. Kalastus onnistuu suvantoon jatkuvalta möljältä tai suvannon kapeammasta alaosasta. Iso Lentuankosken alapäässä suvannon lahdekkeessa on laavu. Välisuvannon lahdekkeen pääsee kiertämään pitkospolkua pitkin. Polulta voi poiketa Pienen Lentuankosken niskaan tai jatkaa suoraan metsän halki Pieni Lentuankosken alaosaan.
Pieni Lentuankoski
Pieni Lentuankoski on isoveljeään laajempi ja monipuolisempi koskikalastusvesi. Pikku Lentua on täynnä akanvirtoja ja monttuja taimenille ja harjuksille. Koski virtaa 30-40 metriä leveässä uomassa rauhallisesti aaltoillen ja aina välillä sopivissa nieluissa kiihtyen. Länsirannalla on koko kosken reunustava hirsireunainen veneiden vetosuiste eli möljä. Suisteen ja pääuoman välissä on kareja, jotka hillitsevät virtaa ja muodostavat kaloille mieleisiä lymypaikkoja.
Koski laskee kaartaen virtaavaan suvantoon. Myös täällä virralla on runsaasti kaloja, jotka ruokailevat koskesta tulevalla ravinnolla. Ohi leirintäalueen aina Lammasjärveen asti jatkuva virta sopii mainiosti perhokalastukseen veneestä. Pieni Lentuankosken itärannalla kulkee polkuja, jotka johdattavat kalastajaa pitkin jokivartta. Kosken loppukaarteessa on itärannalla helppokulkuinen hirsiseinäinen möljä, jolta kävelysilta vie leirintäalueelle johtavalle polulle.

Kalasto ja hoito
Lentuanjärvellä kasvanut kookas taimen eli kansankielellä "Lentuan lohi" on koskien ylpeys. Se on haasteellinen pyydettävä, joka usein karkaa kovassa koskessa. Paljon taimenia koskista myös saaliiksi saadaan ja mitat täyttävä taimen on Lentuankoskella yleinen saalis. Suositun kalapaikan saalisvarmuutta osakaskunta tukee säännöllisillä pyyntikokoisten taimenten koski-istutuksilla. Taimenten lisäksi koskissa asuu harjuksia, joita saadaan säännöllisesti saaliiksi. Aiemmin hyvin yleinen siikoja saadaan myös satunnaisesti.
Pyyntikokoisten taimenien lisäksi osakaskunta on panostanut kuoriutuneiden taimenen poikasten istutuksiin koskialueelle. Osakaskunta on kunnostanut kalojen kutupaikkoja. Ison Lentuankosken niskalle on asetettu asentokivia sekä tehty kutusoraikkoa. Kutusoraa on aseteltu myös möljän ja itärannan väliin sekä pikkuväyliin.
Kudun onnistumiseksi ja pienten kalojen hyvinvoinnin turvaamiseksi osakaskunta toivoo, että kahlaamista vältetään syksystä kevääseen. Samoin toivotaan, että onkimistä vältetään pikkuväylän puolelta ja käytetään muutenkin tervettä harkintaa kaloja ottaessa.
Kalastuskohteen tiedot
Kosket lueteltuina ylhäältä alavirtaan:
Iso Lentuankoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 3,3 m
• Keskivirtaama: 24 m³/s
• Palvelut: Kioski, koskenlaskua, veneenvetorata, kävelysilta, nuotiopaikka
Pieni Lentuankoski
• Pituus: 400 m
• Putous: 1,8 m
• Keskivirtaama: 24 m³/s
Kalastuskohteen tiedot
Kosket lueteltuina ylhäältä alavirtaan:
Iso Lentuankoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 3,3 m
• Keskivirtaama: 24 m³/s
• Palvelut: Kioski, koskenlaskua, veneenvetorata, kävelysilta, nuotiopaikka
Pieni Lentuankoski
• Pituus: 400 m
• Putous: 1,8 m
• Keskivirtaama: 24 m³/s

Vieksin kosket 41km
LUONNONKALASTON REITTIKOSKIA KUHMON LÄNSIOSASSA
Kellojärven reitin koskikalastuspaikat alkavat Vuosangasta Kuivajärven yläpuolen metsäalueella virtaavista Vuosanganjoen koskista. Ne kuuluvat valtion vesiin ja kalastetaan Metsähallituksen vieheluvilla. Kymmenen kilometriä pitkän Kellojärven pohjois- ja eteläpäässä kuohuvat Vieksin kalavedenosakaskunnan kosket. Pohjoisesta, Koskenmäen kylän kohdalta Korpijärven kautta Kellojärveen laskee Hiidenkoski. Kellojärven eteläpäässä vedet jatkavat matkaansa Konapinkoskessa. Alavirralla ennen kalastuskunnan rajaa on Sahinniskan niva.
Konapinkoski
Kellojärven eteläpäässä Ala-Vieksillä oleva Konapinkoski juoksee Kellojärven ja Murtojärven välisen metsäkannaksen halki. Koski löytyy Kuhmon ja Sotkamon välisen Pohjoispuolentien (tie-900) varrelta noin 27 km Kuhmosta. Ala-Vieksin harvaanasutulla kylän kohdalla (Pohjoispuolentie 2872) käännytään pohjoiseen ja ajetaan parisataa metriä pientä Heikinniementietä. Konapinkosken yläosassa on kaksi vierekkäistä nielua ja niiden jälkeen aaltoilevaa virtaa. Puolivälissä koskea uoma kapenee ja jyrkentyy kuohuen loppumatkan voimakkaasti. Pari metriä etelän puoleisesta rannasta on koko kosken mittainen osittain hajonnut kivisuiste. Suiste jakaa kosken pääuomaan sekä sivu-uomaan. Suisteella kulkien Konapinkoski on helppo kalastaa, mutta korkealla liikkuvat kalastajat myös pelottavat taimenet koskesta järven syvänteisiin. Vastaranta on suoraa suistetta monimuotoisempi ja sinne muotoutuu koskikaloille mieleisiä piiloja. Kohtuullisen syvä niska ja alajuoksun loppuliuku aina pitkälle järveen, ovat myös potentiaalista kalavettä.
Hiidenkoski
Kellojärven pohjoispäässä Ylä-Vieksillä kuohuvaa Kuivajärven ja Kellojärveen yhteydessä olevan Korpijärven välinen koski. Kuivajärvestä laskeva Hiidenkoski virtaa Kuhmo - Hyrynsalmi tien (tie-904) ali Ylä-Vieksissä harvaanasutun kylän kohdalla (Hyrynsalmentie 1716). Sillan lähettyvillä on toimiva kyläkauppa. Kosken niskan lähellä on järven rannassa laavu ja kosken yläosassa vanhan tien silta. Hiidenkoski on Konappia pitempi koskitaival. Se on kunnostettu purkamalla suisteet ja kiveämällä uoma. Jyrkkien rantojen välissä kuohuva koski alkaa heti Kuivajärvestä ja jatkuu molempien siltojen alapuolelle aina Kellojärveen asti. Kosken yläosassa kalastaja saa liikkua metsäisillä rannoilla omassa rauhassaan. Kosken alaosassa on muutamia taloja jotka kalastajan kannattaa huomioida. Länsiranta on kuitenkin kalastettavissa koko matkalta. Hiidenkoski on 5 - 15 metriä leveä ja sen kalapaikat tavoittaa hyvin yhdeltä rannalta kalastaen.

Kalasto ja hoito
Konapinkoskeen ja Hiidenkoskeen järvitaimenet piipahtavat syömään. Ajoittain saattaa koskissa olla kaloja pitkin matkaa, mutta toisinaan ne ovat tyystin kadonneet järvien selille. Taimenten lisäksi koskissa on mukavasti kasvava harjuskanta. Järven pohjoispäässä oleva Hiidenkoski ja eteläpäässä oleva Konappi ovat kalastoltaan hyvin samanlaisia. Osakaskunta panostaa taimenen ja harjuksen pienpoikasistutuksiin sekä luonnon kalastoon. Viimeisimmäksi Kellojärven koskille on kunnostettu kutu- ja poikasalueita luonnonlisääntymisen vahvistamiseksi. Kalastajan vastuulla on vapauttaa alamittaiset kalat kasvamaan ja lisääntymään.
Kalastuskohteen tiedot:
Hiidenkoski
• Pituus: 610 m
• Putous: 6,5 m
• Keskivirtaama: 3,6 m3/s
Konapinkoski
• Pituus: 300 m
• Putous: 1,0 m

Änättikoski 56km
TUNNUSTETTU KOSKIKALASTUSKOHDE RAJAN PINNASSA

Änättijärvi on itärajan syrjäinen ja karun kaunis erämaajärvi. Kymmenen kilometriä pitkä Lentiiran vesistön latva-allas on vanhaltaan tiedetty hyväksi taimenvedeksi ja sen lasku-uomassa kuohuva Änättikoski on tunnettu koskikalastuskohde. Änättijokea pitkin laskevat vedet toiseen samantyyliseen kalaveteen, Lentiiraan ja siitä edelleen kohti Lentuaa. Änättijoki löytyy Kuhmo-Suomussalmi tien (tie-912) varrelta, heti Lentiiran kylän pohjoispuolelta. Valtatien ali kuohuva koski on Aittokoski ja varsinaiselle Änättikoskelle löytää sillan pohjoispuolelta itään vievän metsäautotien opasteiden ohjaamana.
Änättikoski
Änättikoski on jyrkkä ja voimakasvirtainen metsän keskellä kuohuva koski. Änättikosken niska on joen suosituin kalapaikka. Niskalla koski on alajuoksua leveämpi ja virtaus muuta koskea maltillisempi. Tähän helposti kalastettavaan paikkaan on rakennettu laaja heittolaituri. Heittolaituri ja vieressä oleva käytännöllinen keittokatos, liiteri ja wc sekä leveät polkuväylät auttavat huonojalkaistakin koskikalastuksen makuun. Siintävä Änätin selkä ja kuusikon keskellä kuohuvan kosken niska muodostavat erikoiskohteelle viihtyisät kulissit. Änättikoski sopii hyvin perheen tai seurueen koskikalastuksen ja erämaapiknikin kohteeksi. Keittokatoksen lähialueella on mahdollisuus telttailla. Myös innokkaalle koskikalastuksen harrastajalle Änätti on mukava kohde, jossa riittää kokeiltavaa useakin päivän kalastussessioon. Koski on hyvin kivinen ja kivien huopeisiin muodostuu paljon koskikaloille mieleisiä piilopaikkoja. Kalastusvälineiksi sopivat kevyt virveli tai perho-onki. Reilun 10 metriä leveän kosken yltää kalastaman kodan puoleiselta rannalta, joka on metsää koko matkaltaan.
Änättikosken alla joki levenee pyöreäksi Suvannoksi, jonka jälkeen se kapenee ja kääntyy kohti länttä. Virtaus kiihtyy vielä Aittokoskessa, ennen kuin joki laskee sillan luona Lentiirajärveen. Aittokoski on kokonaan rauhoitettu kalastukselta. Samoin Suvanto ja kosken alla oleva kutualue on rauhoitettu pilkkimiseltä luonnonkalaston elvyttämiseksi.
Kalasto ja hoito
Änättikosken tavoitelluimpia saaliita ovat aidot Änätin tai Lentiiran järvitaimenet. Kookkaatkin vaelluskalat tulevat mielellään ruokailemaan kovavirtaiseen koskeen. Taimenia Änättikoskesta saadaankin säännöllisesti, mutta kaikki eivät ole järvellä vaeltaneita yksilöitä, vaan osa on joki-istukkaita. Suositun kohteen saalisvarmuutta parantamaan istutetaan koskeen pyyntikokoisia taimenia useita kertoja kesässä. Myös harjukset ovat kosken vakiosaalista. Harjukset viihtyvät kosken montuissa ja komeitakin yksilöitä tavoittaa vaikkapa vesiperhosen toukkaa jäljittelevillä perhoilla. Aiemmin joessa ruokaili myös isoja siikaparvia, mutta nykyisin siika on lähes harvinainen perhosaalis. Änättikoskella ei kunnostettu ainoastaan heittolaitureita ym. kalastaja palvelevia rakenteita. Vuonna 2011 koski käytiin läpi kunnostaen käsityönä poikasalueita ja kutusora-alueita. Kalastajien vastuulla on koskessa lisääntyvien villien taimenten ja harjusten poikasten menestyminen. Turhaan ei kannata koukuttaa poikasia ja kaikki alamittaiset tulee laskea kasvamaan. Parasta on vapauttaa kala vedestä nostamatta tai tarvittaessa koskea siihen ainoastaan märillä käsillä. Aittokosken rauhoitusalue sekä yhden saalistaimenen kiintiö ovat hyviä esimerkkejä osakaskunnan oikeasta toiminnasta luonnonkalaston elvyttämiseksi.
Kalastuskohteen tiedot
Kosket lueteltuina ylhäältä alavirtaan:
Änättikoski
• Pituus: 500 m
• Putous: 7,3 m
• Keskivirtaama: 4,9 m³/s
• Palvelut: Kota, tulipaikka ja kalastuslaituri
Aittokoski
• Pituus: 150 m
• Putous: 1,6 m
• Keskivirtaama: 4,9 m³/s

Luulajanjoki 20km
RAUHALLINEN PERUKAN METSÄJOKI

Luulajanjoki on vanhaltaan tunnettu pienenä Lentuan "lohijokena". Kaakosta Lentuaan laskeva vesistö alkaa yli 30 kilometrin päästä Niemiskylän ympäristön monista lammista ja pikkujärvistä. Latvoilla vesistö on jakaantuneena puromaisiin Kuusijokeen ja Niemisjokeen. Koskikalastukseen sopivaa aluetta löytyy Niemisjärvestä alavirtaan. Niemisjärven ja Luulajanjärven välillä on noin neljä kilometriä jokea jonka neljässä koskessa on yhteensä noin kymmenen metriä pudotusta. Potentiaalisimmat koskikalastuspaikat ovat tämän jokiosuuden yläpään jyrkissä koskissa Myllykoskessa ja Ämmänkoskessa. Myllykoski on tien tuntumassa mutta Ämmänkoskelle päästäkseen on sonnustauduttava metsäpolulle. Ämmänkosken alapäässä on laavu. Myös Luulajanjärven alapuolella on jyrkkiä koskia, joissa joen vesi putoaa lähes viisitoista metriä. Tämän alueen ykköskalapaikka on nimensä mukainen Pitkäkoski. Se kuuluu samaan kalastuslupa-alueeseen ja siinä riittää kalastettavaa koskialuetta yli kaksi kilometriä. Pitkäkosken niskalla sillasta (Hirveläntie 1173) ylävirtaan olevan vanhan uittopadon luona on kyläläisten kunnostama leirialue. Leirialueella on laavu, ruokailukatos ja wc. Kalastuslupa-alue päättyy Pitkäkosken alaosassa. Luulajanjoen rauhallisilta koskilta löytää aitoa erämaista Kuhmon perukan tunnelmaa ja saa yleensä omassa rauhassa tavoitella koskikaloja.
Kalasto ja hoito
HUOM! Kesällä 2018 toteutetaan Luulanjoen kalataloudellinen kunnostus
Luulajanjoki on metsäjoki, jonka hoidossa keskitytään luonnonmukaisuuteen. Joki on hyvin potentiaalinen pieni vaelluskalajoki johon Lentuasta nousee järvitaimenia. Koskissa lisääntyy ja kasvaa myös paikallisia harjuksia. Koskia kunnostetaan niin, että koskikalojen luonnonlisääntyminen vahvistuu. Kalastajien vastuulla on noudattaa kalojen alamittoja, jotta kaloilla säilyy mahdollisuus kasvaa lisääntymiskokoon.
Luulajanjoen alaosan kalastuskohteen tiedot
Pitkäkoski
• Pituus: 1400 m
• Putous: 9,7 m
• Keskivirtaama: 2,9 m3/s

Niemisjärven ja Luulajanjärven välillä on noin neljä kilometriä jokea jonka neljässä koskessa on yhteensä noin kymmenen metriä pudotusta. Potentiaalisimmat koskikalastuspaikat ovat tämän jokiosuuden yläpään jyrkissä koskissa...